Kun tänään lähden...

otan mukaan mitä tarvitsen. Ja varmaan vähän enemmänkin. Mutta ainakin ennen kaikkea odottavaisen ja avoimen mielen ja uskon, että sillä pääsen jo pitkälle.

Tänään sanoin heipat poikaystävälle ja nyt istun bussissa, jonka kyytiin hyppäsin Kuopiosta. Päämääränä Helsinki ja yöpaikka serkun sohvalla. Aamuyöllä sitten jo suuntana lentoasema ja Malaga.

Heippojen heittäminen oli asia jota olin kauhulla odottanut, koska muuten kaikki edessä olevat kokemukset ovat oikein mieluusti tervetulleita paitsi ikävä itkut. Onnekseni olemme aikaisemminkin olleet pidempiä ajanjaksoja näkemättä, joten tämä sujui yllättävän helposti. Niin, ja kohta olen jo varmaan huomaamattani siinä tilanteessa, että raapustan tekstiä takaisin paluusta Suomeen.

Olin jostain syystä miettinyt ennakkoon aika paljon sitä miltä lähdön kuuluisi tuntua. Nyt tuntuu oikeastaan huojentuneemmalta kuin pitkään aikaan, muttei muuten kovin erikoiselta. Eilen tosin jännitti niin paljon, että välillä luulin että voisin vaikka pyörtyä. Koska reissu luultavasti hutkahtaa silmänräpäyksessä tahdon nyt yrittää nauttia täysin rinnoin kaikesta mahdollisesta tulevasta ja tästä hetkestä.
P.s. selviydyin lopulta pakkaamisesta👏☺

Hyvää viikonloppua!
❤:Minna